Pyöräilyn pauloissa

Viikko hujahti jälleen ihan tuosta vain eikä tänne blogin puolelle tullut eksyttyä. Oikeastaan en paljon ole koneella edes pyörinyt, sillä olen nyt intoutunut miltein joka päivä pyöräilemään. Jo heti aamusta asti on kutina päästä ennen tai jälkeen töiden edes pienelle lenkille Suomen kesäiseen ulkoilmaan. Jopa siihen sateiseen mikä ei ole yhtään mun tapaistani!

Pyöräillyt olen miltein joka kesä, mutta jotenkin tänä kesänä olen saanut luotua siitä itselleni treenin lisäksi meditaatiohetken. Kuulokkeet korville, kypärä päähän ja viilettämään 10, 15 tai 20 kilometrin pituiselle lenkille. Kaikki ajatukset katoavat kun keskittyy polkemiseen ja hyvään musiikkiin. Salilla käynnin sijaan olen viime viikonkin aikana mieluummin käynyt pyöräilemässä, muutamaan kertaan olen vielä innostunut pyöräilemään salille ja takaisin treeneihin.

Oletteko te löytäneet pyöräilyn ilon? :)

Kauranyhtisperjantai

Kävelin tänään töistä lähtiessäni pakastealtaiden ohi ja mietin, että pitäisiköhän sitä vapaiden kunniaksi viettää stereotypinen pizzaperjantai. Ei mitään Grandiosaa vaan kunnon Ristorantea. Salaattia ja valkosipulikastiketta kylkeen ja kotitekoinen kotzone olisi tehty nopeasti. Eipä tarvitsisi sen enempää vaivaa ja aikaa nähdä ruuanlaiton suhteen tänään. Pizzoja selaillessani yhtäkkiä mieleeni juolahti, että voihan hitsin vimpulat mullahan on jääkaapissa kauranyhtistä! Sain sitä käsiini eräs päivä (meidän kaupassamme sitä saadaan vain lauantaisin ja silloin saamamme muutama myyntierä loppuu jo muutaman tunnin kuluttua ulko-ovien avaamisesta) ja olen pantannut sitä jääkaapissani jo tovin kun en ole osannut päättää mitä siitä tekisin.

Nyhtökaurasta on ollut sen verran paljon hypetystä alkuvuodesta asti, että tuote ei kaipaa kovin suuria esittelyjä. Jos ette jo tiedä niin nyhtökaura eli tutummin kauranyhtis on suomalainen innovaatio, proteiinipitoinen vegevaihtoehto lihalle. Kauranyhtiksen proteiinit ovat peräisin kaurasta ja pavuista. Sen tekstuuri on aikalailla samanlainen kuin lihalla ja mikä parasta on se käyttövalmis kuumentamisen jälkeen.

Nopeus ja uteliaisuus ratkaisivat. Pizzaperjantai vaihtui kauranyhtisperjantaihin kun hilpaisin nopeasti kotiin. Olin pitkään miettinyt kaikenlaisia erilaisia reseptejä millä voisin kokeilla kauranyhtistä kunnes mulle valkeni ettei mun tarvitse mitään sen ihmeellisempiä reseptejä keksiä, sen kuin korvaan lihan missä tahansa ruuassa kauranyhtiksellä! Koska nälkä oli kova, oli mun ensimmäinen oma kauranyhtiskokeiluni seuraava: Täysjyväcouscousia, wokvihanneksia sitruunaöliiviöjyssä paistettuna sekä kauranyhtistä valkosipulipastakastikkeella. Lounaani oli itse asiassa nopeammin valmiina kuin pakastepizza. Kymmenessä minuutissa edessäni höyrysi ihanan täysi ruokalautanen. Tuo aika kun olisi muuten mennyt jo pelkästään uunin lämpenemiseen.

Olen jo aikaisemmin maistanut kauranyhtistä hampurilaispihvien muodossa. Nyt tämä toinen kosketukseni kyseiseen tuotteeseen vain edelleen vahvisti mielipidettäni: On sen verran hyvää että kunhan onni sallii niin jatkossa tätä tuotetta tulee löytymään useamminkin tämän sekasyöjän lautaselta. Samalla saa myös suomalaista työtä tuettua.

Tein muuten samalla pienen testin. Vein lämmintä kauranyhtispastakastiketta isälleni ja käskin maistaa tekemääni ruokaa. Hieman oudolta maistui kuulemma, mutta ei olisi uskonut millään ettei kyseessä ole liha! Voipi olla että saan vielä valmistaa kauranyhtistä eri muodoissa myös porukoillekin. Paketista kun riittää annoksia useammallekin. Then again "Joey does not share food!" Frendifanit ymmärtävät tämän ;)

Miten teidän perjantaihin kuuluu ruokarintamalla?

Ja koska yksi kuva mun kauranyhtisateriastani ei ole tarpeeksi... ;)

Lisätietoja nyhtökaurasta löytyy Gold & Green nettisivuilta!

Provinssi 2016

Provinssi 30.6.-2.7. oli tämän kesän ehdoton kohokohta mulle, sillä se oli mun tämän kesän lomamatkani. Omanlaisensa elämysmatka. Liput oltiin ostettu hyvän ystävän kanssa jo alkuvuodesta ja olinkin ehtinyt jo pitkään fiilistellä Provinssia. Alkuvuodesta festarit tuntuivat todella kaukaisilta, mutta aika hujahtikin ihan huomaamatta. En ehtinyt edes alkaa jännittää kuin vasta muutamaa päivää ennen festareita. Mitä kaikkea otan mukaan? Mikä sää on? Miten nukun teltassa keskiviikosta sunnuntaihin kun en ole koskaan aikaisemmin niin nukkunut?

Suunnattiin tosiaan Seinäjoelle jo keskiviikkoiltana. Monen tunnin automatka hujahti jutellessa ja musiikkia kuunnellessa. Oli ihan hyvä idea lähteä jo tosiaan tuona päivänä, sillä saatiin vapaasti valita telttapaikat miltei tyhjältä leirintäalueelta. Seuraavien päivien aikana loppuunmyyty leirintäalue oli kuin miinakenttä täynnä telttoja pystyssä pitäviä naruja, joita olikin mielenkiintoista väistellä jos yritti kävellä muilla kuin merkityillä kulkuväylillä. Ensimmäisenä yönä tuli jo huomattua, että alue tosiaan on elossa 24/7 eli korvatulpat olisivat olleet todella hyvä ottaa mukaan kotoa! Vaikka nekin korvissa kuuntelin seuraavina öinä mm. Pelle Hermannin tunnarin soimista minuuttien ajan.


Provinssi oli todellakin panostanut niin leirintäalueen kuin itse festivaalialueen ohjelmaan ruuasta aktiviteetteihin. Jo matkalla alueelle tuli Provinssin nettisivuja selaillessa suunniteltua mitä kaikkea tulisi syötyä ja kokeiltua. Kuten arvata saattaa suunnitelmat menivät spontaanisti aivan uusiksi. Ruokarytmit olivat mitä olivat (esimerkiksi viimeisen festaripäivän vedin hodaripäivällisen voimin), nukkumaan mentiin kun viitsittiin ja välillä piilouduttiin telttaan pakoon Suomen kesän tarjoamia hervottomia sadekuuroja. Vaikka tykkään mennä matkoilla suunnitelman mukaan oli kuitenkin viiden päivän suunnittelematon festarointi mukavaa. Ihan jo senkin puolesta, että muutaman kerran käytiin kokeilemassa Provinssin leirintäalueella jo perinteeksi muodostunutta Silent Discoa jossa musiikkia kuunnellaan kuulokkeiden kautta.

Kuvasaldo jäi matkalla pieneksi, oikeastaan vain keikoilla otin muutaman kuvan. Niilläkin kamera pysyi suurimmaksi osaksi suljettuna, sillä mun tavoitteena oli keskittyä itse hetkeen. Vaikka kuinka kuvittelisi katsovansa keikkakuvia myöhemmin niin eipä niitä koskaan oikeastaan tule selailtua. Sateisesta säästä huolimatta päästiin katsomaan juuri niitä keikkoja joita haluttiinkin. Five Finger Death Punch, Nightwish, Antti Tuisku, Cheek, House of Pain, Juha Tapio, RAMMSTEIN...

Kaiken kaikkiaan Provinssi telttailun kera oli aivan mieletön elämys. Tuli tutustuttua uusiin ihmisiin, sai irtioton arjesta ja tuli vietettyä ikimuistoinen kesäloma. Ystävän kanssa tultiin kuitenkin siihen tulokseen sunnuntaisellakotimatkalla, että onneksi tää on kerran kesässä. Kolmen päivän festarien ja neljä telttayön jälkeen oltiin aivan rikki... Mutta ehkäpä silti otetaan ensi vuonna uudestaan. Ehkä.

Aivan viimeisenä ja erillisenä mun on kuitenkin pakko kertoa Provinssin kaikista odotetuin osuus: Rammsteinin keikka! Monta vuotta olen ollut kyseisen saksalaisbändin fani ja nyt vihdoin & viimein näin heidät livenä. Ei löydy sanoja kuvailemaan sitä fiilistä kun puolentoista metrin päässä lavan edessä olevasta aidasta sain seurata mun all time favorite bändin keikkaa liekkien porottaessa. Mahtavin. Keikka. Ikinä. Enempää en halua enkä todellakaan edes pystyisi heidän keikastaan sanomaan.

<3

Insta kesäkuu

Elossa ollaan! Hieman väsynyt olo on edelleen, mutta elossa. Provinssi 2016 on koettu ja mahtavaksi todettu. Vieläkin on hieman prosessointi kesken festarien suhteen (aka täysin vastakkaisesta vuorokausirytmistä toipuminen kesken kun heti maanantaina alkoi kuuden päivän työputki), joten ajattelin tähän väliin laittaa muutamia kuvia kesäkuun Instagramistani. Mut löytää sieltä nimimerkillä turunennoora :)

Ei kuukautta ilman kuvia koirista... <3 

Ilahdutin itseäni ruusuilla ihan vain koska halusin ja voin. Pienetkin teot tuo sisältöä elämään - ja ennen kaikkea hymyn huulille :)

 "Missä oon ollut kun oot saanut tuon rusketuksen?" En etelän matkalla ainakaan. Hyvän ystävän kanssa on tullut jäätyä suusta kiinni monesti yhden lasillisen ajaksi johtaen tuntien keskusteluihin aurinkoisella terassilla. Siitä ne rusketusrajat.

Joskus myös sitä aurinkoa on tullut palvottua ihan omalla pihallaankin. 100% nautiskellen.

Kohti Provinssia kävi matka keskiviikkona. Perhosia vatsassa, hymy huulilla ja auto täynnä hyvää seuraa.

Leirielämää silloin kun ei Suomen kesä näyttänyt sateisempaa puoltaan.

Tässä insta kesäkuun osalta (oliko se oikeasti tuossa?). 

Provinssifiilistelyä tulossa hieman myöhemmin tällä viikolla :)