Makujen viemää

 
Tämä maustearsenaali on minulla äsken edessäni. Luomu kookospalmusokeria. Luomu kanelia. Pomeranssia. Inivääriä. Neilikkaa. Viimeksi olin korvannut kolme viimeisintä ainetta pelkällä piparkakkumausteella. Ei, en tällä kertaa leiponut. Vesi oli tosin iloisesti porisemassa kun etsin lempimukiani kaapista.

Tältä näyttää hyvin usein minun teenkeittoni nykyään. Ellen satu juomaan sopivasti maustettua teetä - esimerkiksi päärynä SenChaa - tykkään tuunata teetä oman makuni mukaiseksi. Nyt suurkulutuksessa oleva vihreä joulutee on minun mieleeni turhan "laimeata", joten joulumakua parantaakseni laitan sekaan kunnon tujaukset mausteita. Seuraavaksi aion ostaa maustamatonta teetä, jolloin pääsen maustamaan sen täysin mieleni mukaiseksi. Joka kerta erilaisen makuista teetä ja juuri sellaisena kuin itse haluan!

Kantapään kautta olen myös oppinut, että vihreän teen päälle kaadettavan veden ei kannata olla kiehuvaa vaan hieman jäähtynyttä. Kiehuva vesi tuo esiin vihreä teen kitkerän maun, jolloin sitä melko varmasti haluaa peittää sokerilla ja muilla makeuttajilla. Itse käytän kookospalmusokeria teeni makeuttamiseen. Sitäkin vain silloin kun maustan itse teeni, mun laittamat maustemäärät kun ei ole mitään pieniä.

Kannattaa kokeilla jos haluatte vaihtelua teenjuontiinne! Itse ajattelin kokeilla joku päivä pientä chilitujausta teeheni :)

Hifistelin liian kauan teeni maustamisen kanssa ja menetin paikkani sohvan edestä... ;D

Kuvahaasteita

Ystäväni haastoi mut Facebookissa julkaisemaan viisi kuvaa viitenä päivänä. Minähän tein työtä käskettyä! Nyt kun haaste on ohi niin laitan ne tänne blogin puolellekin :)

Omar makailee palloleikin jälkeen ~ Lauran kanien pöllytystä ~ Itsetehtyä pizzaa pakollisen vihreän kera ~ Salille päin hohtavien kenkien kera ~ Vihanneksia ja dippiä

Itse leivottus lime pie piirakkaa ~ Kerran vuodessa on syötävä se yksi Kinderi ~ Piikkimattoilua ja kivellä rullailua ~ Omar tutii ~ Ihana iltataivas

Nappisilmä tuijottaa ~ Leuanvetoyrityksiä ~ Katon putsausta hiki selkää pitkin valuen ~ Kuivaharjausta ~ Kevään ensimmäisiä sinivuokkoja

Kevään vihreät multaan ja peukut pystyyn ~ Aamiaissmoothie ~ Kropan hemmottelua kaikilla mausteilla ~ Omar komentaa ~ Suklaapullia

Metsämaisemaa lenkillä ~ Valohanska ~ Navy juoksun testailua ~ Nooran Kreeta-tyylistä kreikkalaista salaattia ~ Omar nukahti keskelle sänkyä poikittain, mihin mä nyt voin mennä nukkumaan?!

Hyvää pikkulauantaita! Kohta on jälleen yksi viikko ohi. Millään ei malttaisi odottaa :)

Navy here I come again!

Viime vuonna kerroinkin jo yhdestä päähänpistostani: Navy SEAL treenistä. Lauran kanssa puhuttiin viikonlopun aikana kuinka meillä molemmilla on treenimäärät laskeneet koulukiireiden takia. Puhe kääntyi pian tuohon mun tekemääni yhdeksän viikon kokeeseen. Hyljetreeniin kuten Laura asian ilmaisee. Sehän siis koostuu juoksusta, uinnista (jonka voi korvata vaikka spinningeillä) sekä fyysisestä osuudesta (istumaannousu-leuanveto-punnerrus).

Viime syksyn jälkeen en ole tehnyt Navy SEAL treeniä kokonaisuudessaan muutamaa juoksukertaa lukuunottamatta. Siihen kun vielä lisää punttitauon niin voitte arvata millaisilla tuloksilla mentiin kun eilen ensi kertaa tein yläkroppaa pitkästä aikaa salilla. Varsinkin kun sitä piti yrittää samoilla painoilla kuin ennenkin. Hermostus oli suuri kun treenin jälkeen huomasin, etten jaksa yhtään ns kunnon punnerrusta. Älkääkä sanoko ettei mun logiikka muka pelaisi tässä asiassa?! :D Kauaa ei tarvinnut tuumailla ennen kuin päätin, että testaan tänä keväänä itseäni uudelleen tuolla treenillä ja yritän saada sen myös pysyvästi kalenteriini. Nyt kun koulu alkaa olla loppumaisillaan viimeisiä rutistuksia lukuunottamatta niin mitäpä muutakaan mulla olisi kuin aikaa!  

Nukkua. Nähdä kavereita. Relata. Ja treenata!

Ja varsinkin rääkätä itseäni Navy SEAL treenillä!

kuva

Tämä on siis ehdottomasti kevään hittikävelytyyli. Kokeilkaapa tekin ihmeessä! ;)

Noitailua

Ihan ensimmäiseksi kiitos kaikille uusille ja vanhoille lukijoille! Niin ihana fiilis on kun tietää ettei tyhjille seinille kirjoittele :)

Sitten siihen noitailuun. Kuinka moni on tänään viettänyt päiväänsä salilla jossain hieman "spesiaalimmalla" tunnilla? Itse aloitin viikonloppuni NoitaJamissa. Aikamoisen noidan näköinen olinkin kun tunnin jälkeen vilkaisin peiliin, oli nimittäin niin sävy sävyyn naama ja pinkki treenitoppini...

Illalla olin ajatellut mennä uudestaan salille, mutta jäin tutkailemaan ihania treeniinspiraatiokuvia. Piti ihan vain huvin vuoksi vilkaista, mutta se "huvin vuoksi" hieman venyi. Ajattelin laittaa tähän muutaman löytämistäni ihanuuksista ja suunnata sohvalle vihreää teetä lipittämään. Hyvää viikonloppua kaikille!

kuva

kuva

kuva

kuva

kuva

kuva

Menossa melkein mukana

Vieläkin harmittaa kun koulusta tultuani olo on kuin maratonin juosseella, eikä ole ollut jaksamista tai fiilistä lähteä salille treeniä tekemään. Viimeiset viikot on näyttäneet Heiassa aika lyhyiltä sisältäen kaksi BodyJamia viikossa. Viime vuoden puolella taisin treenata päälle kymmenen tuntia viikossa...

Tässä viikon sisällä on tullut kuitenkin harrastettua hyötyliikuntaa rutkasti. Hikeä on pukannut enemmän kuin laki sallii ja takaosasto on ollut koetuksella muusta kropasta puhumattakaan. Huominen vielä pitää jaksaa ja saa levätä rauhassa neljä päivää. Pääsiäiskiireet ovat siis alkaneet töissä oikein kunnolla. Ihmiset ostavat ruokaa nopeammin kuin ehtii esille sitä laittamaan eli kiirettä pitää!

Puolitosissani olen ajatellut laittavani nämä ylös Heiaan jonkinlaiseksi hyötyliikunnaksi. Töissä kun on kiirettä niin mä en vaan osaa ottaa rennosti ja juoksen ympäriinsä pää kolmantena jalkana. Ja hikoilen kuin pieni possu maitokaapissa. Siis oikeasti maitokaapissa hikoilen?! Eli painelen ympäriinsä mun mielestä normaalivauhtia, mikä on jollekin muulle vähän lujempaa tahtia siis... :D

Viime viikolla uutisia selaillessani silmäni osui artikkeliin, joka kertoi perheestä joka oli elänyt ilman sokeria vuoden verran. Sattuiko kukaan huomaamaan tätä?

Luin koko artikkelin läpi mielenkiinnolla. Perheen äiti oli siis päättänyt tehdä testin ja elää ilman lisättyä sokeria vuoden verran. Kokeilu tapahtui koko perheen voimin mikä oli todella mahtavaa kuulla. Jotkut kun voisivay ehkä kutsua tuollaista lasten rääkkäämiseksi heh. Yllätyksiä tuli matkaan sokerittomien tuotteiden etsimisessä, sillä joka paikassa tuntui olevan lisättyä sokeria jossakin muodossa majoneesista lähtien.

Omasta puolestani hatunnosto tuolle perheelle! Työ oli aikamoinen, mutta periksi ei annettu.
Lukiessani artikkelia mietin kuinka monelle kuulostaa absurdilta makuaistin muuttuminen kun syö erilaisesti? Itselläni on hyvä esimerkki tästä erään ruoka-aineen suhteen, nimittäin raakakaakao. Olen jo pitkään syönyt raakakaakaota ja vaikka se aluksi olikin oudon kipakkaa niin olen hyvin tottunut sen makuun. Jopa niin hyvin, että kun maistoin O'boy kaakaojauhetta alkuvuodesta niin tuntui että hampaat räjähtävät siitä tuskasta suuhun. Se oli niin äklömakeata! Tuntui kuin olisi pelkkää sokeria syönyt!


Lukekaa artikkeli sokerittomasta kokeilusta läpi. Mitä mieltä te olette siitä? Onko siinä mitään "järkeä"? Voisitteko kuvitella kokeilevanne samaa?

Japanilaisia kirsikankukkia

Näitä oli mun mielessäni äsken kun haaveilen ulkomaanmatkoista!

Samalla päätin laittaa koko blogin ilmeen banneria myöten uusiksi. Niistä kirsikankukista ei tosin ollut kuvaa, joten taustakuva saa värillään hoitaa sen virkaa. Sainpahan hieman uudistusta tänne blogin puolellekin! Varsinkin nyt kun päivät ovat alkaneet pidentymään niin ihanasti :)

Mulla ei oikeastaan ole sen kummempaa asiaa tällä kerralla. Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille! :)
Itse vietän sen töitä tehden. Mikä on sinänsä ihan hyvä, koska se pitää mun ajatukset pois kouluhommista ja näpit irti tilaamasta heti jotain ulkomaanmatkaa...

Jaksaa jaksaa! Puskee puskee!

Go to university they said. It'll be fun they said

 -Said no one never ever.

Tuo meme iskee jostain kumman syystä koko aika yhä enemmän ja enemmän mun menoon. Tää viikko on yhtä tenttiä tentin perään, ihan niin kuin aika ei olisi muutenkaan kortilla! Vieläkään en ole päässyt kunnolla korkkaamaan uutta salia punttipuolen treenien merkeissä. Täytyy vaan yrittää ajatella, että tämän viikon jälkeen tilanne koulussa helpottuu ja parempien yöunien jälkeen jaksaa aloittaa tappotreenit. Eihän enää sitten ole jäljellä kuin pari kirjatenttiä ja kandi hehee...

Tälläkin hetkellä (tähän aikaan iltaa/yötä!!) luen huomisen tenttiin ja yritän miettiä englannin esseetä. Ajattelin kuitenkin tulla tälle puolelle päivittelemään hieman kuulumisia, jotta saisin pienen tauon akateemisesta aivojumpasta. Mulla on viime aikoina varsinkin ollut paha tapa lukea monta tuntia putkeen tentteihin, jolloin varsinkin ruokarytmi menee aivan sekaisin.

Jottei ihan turhaksi höpinäksi mene niin oli mulla asiaakin! Pientä uudistusta tai vinkkiä, miten tämän nyt haluaa ottaa. Hiljainen lukusali kirjastossa saa yleensä keskittymään paremmin tenttikirjoihin tai mikä kouluhomma kyseessä onkaan. Vaikka olenkin orjallisesti 99% ajastani käyttänyt nenä kiinni kirjassa ulkomaailman pois sulkien, olen saanut kuitenkin rikottua tätä kaavaa muutamaankin otteeseen. Mitä tapahtuu kun yhdistää 'think outside the box'-ajattelua, urbaaniutta ja pientä kaipuuta suurkaupungin vapauteen?

Opiskelu à la cafe! Koska painostava hiljaisuus on alkanut tulla jo korvista ulos, olen  pariin otteeseen vaihtanut kampuksen keskustaan ja kirjaston hiljaisuuden kahvilan sorinaan. Lattesta ja muista kahvilan antimista nauttiminen tuo ihanaa piristystä päivään. Olen huomannut, että hälinä ympärilläni auttaa minua keskittymään paremmin kouluhommien tekemiseen. Yleensä olen ajatellut sen olevan toisin päin...?! Joka päivä ei opiskelijabudjetilla käydä kahvilassa "herkuttelemassa", mutta silloin tällöin riittää hyvin akkujen lataamiseksi :)

Kirjan lukeminen sujuu niin hyvin, että erikoiskahvi uhkaa kylmetä odotellessa!

Kuinka moni harrastaa tälläisiä pieniä breikkejä? 

Mitä pidätte yleensä tälläisestä? Turhuutta vai tarpeellista?

Asiasta toiseen, vaikka ruokateemassa pysytäänkin.

Huomasitteko viime viikon Hesarissa ilmestyneen taivaalliselta kuulostavan maapähkinävoi-banaanihyydyke reseptin? Ellen väärin muista, niin se ilmestyi torstain lehden liitteessä.

Chia!

Chian siemeniä on hehkutettu jo pitkään monissa paikoissa lehdistä blogeihin. Eikä syyttä, sillä nuo pienen pienet siemenet ovat aikamoisia terveyspommeja!


"Chia siemen sisältää n. 40 % kasviöljyjä, arviolta 20 % proteiineja eikä yhtään kolesterolia. Siemen koostuu merkittävistä määristä kuituja, antioksidantteja ja vitamiineja (A, B1, B2, B3) sekä lisäksi mineraaleja kuten kalsium, rauta, sinkki yms. Tuotteen tärkein ominaisuus on sen sisältämän öljyn Omega-3 pitoisuus, jota on enemmän kuin kalassa tai muissa jyvissä tai siemenissä. Omega-3 öljyt ovat tärkeässä roolissa vitamiinien ja muiden rasvojen liukenemisessa. Toinen hieno ominaisuus on Chia siemenen sisältämät ravintokuidut. Se sisältää n. 38 % hiilihydraatteja (30 % liukenemattomia, 3 % liukenevia ja loput aminohappoja). Korkea kuitupitoisuus sekä niiden hyvä nesteenimeytymis- ominaisuus (10 kertaa oman painona verran), auttaa painonhallinnassa sekä useissa ruoansulatusvaivoissa." Cocovi

Uudeksi ei voi tätä ruoka-ainetta tosin sanoa: chia kuului jo pari tuhatta vuotta sitten Keski-Amerikan intiaanien ruokavalioon. Sieltä on kyllä lähtöisin niin monta ihanaa ruoka-ainetta! Käydessäni vähän aikaa sitten "ihan vain katselemassa" Ruohonjuuressa päätin päästää sisäisen atsteekkisoturini valloilleen ja ostaa kokeiluun pussin chian siemeniä. Muutaman päivän tuijottelin huoneeni pöydällä olevaa pussia: Mistä mä aloittaisin kokeilun? 

Kuin tilauksesta Katie teki blogiinsa postauksen Chia Puddingista. Kuvat näyttivät niin hyviltä (kuten aina!), että oli aivan pakko tehdä annos sitä uteliaisuuttani. Parin mutkan kautta sain rakennettua itselleni tälläisen annoksen chia puddingista -jota kannattaa ehkä sanoa hyytelöksi- ja maustamattomasta jugurtista:

En voi olla myöntämättä, että tuijottelin tuota annosta pitkään samalla sekoitellen sitä lusikalla. Ei näyttänyt ensi silmäyksellä yhtä herkulliselta kuin Katien annos. Varsinkaan ilman niitä tuoreita marjoja. Ensimmäistä lusikallista pyörittelin ihan yhtä pitkään suussa. Miten mä tän syön? Pitäisikö pureskella? Vai nielaisenko vaan suoraan? Vaikkei kovin esteettisesti houkuttelevalta ensikertalaiselle näyttänyt niin koko annos kuitenkin upposi alas! Sen syömisessä tosin kesti ja kesti kun päätin yrittää pureskella siemeniä ja samalla maistella niitä, mutta ne pirulaiset tuntuivat vain sujahtelevan hampaiden välistä... :D

Tänään tein iltapalaksi uuden satsin chiahyytelöä. Nyt sekoitin siemenet Valion talvipäivämehuun. Koostumus tuntuu vieläkin hieman vinkeältä suussa, mutta on toi kyllä oudolla tavalla hyvää! Ja uskomattoman täyttävää jopa pienenä annoksena. Suosittelen!

Mikä parasta, chian siemeniä voi käyttää missä vaan. Jopa keitoissa tai leivissä tai salaateissa...

Huomenna ajattelin surauttaa lopun hyytelön survimella tasaiseksi ja lisätä sen rahkan sekaan kunnon täyttäväksi aamupalaksi.

Päästä sinäkin siis irti sisäinen soturisi ;)