torstai 28. elokuuta 2014

HMR tule jo...

Helsinki Midnight Run lähestyy nopeasti ja samalla jännittäminen alkaa kolkutella ovea. Äsken tuohon juoksuun oli monen monta viikkoa ja nyt se on jo muutaman päivän päästä! Ihmeen vähällä olen onneksi jännittämisessä päässyt toistaiseksi verrattuna siihen mitä luulin jännittäväni. Syke nousee oikeastaan silloin kun joku tuttu kyselee miten treenaaminen sujuu tai joko jännittää.  Juoksua varten treenatessa on ollut sekä hyviä että huonoja päiviä. Hyvinä päivinä juoksuflow on ollut sellainen, etten ole ajatellut lenkin varrella yhtään mitään ja muistan lenkistä vain alun ja lopun Sportstrackeria tsekatessani. Huonoina päivinä olen ehtinyt manata itseni moneen kertaan kun usko omaan voimaan on ollut koetuksella.

Eilen fiilikset kasvoivat kuitenkin potenssilla sataan kun hain oman HMR starttipakettini Kampin Stadiumista. Paketti sisältää Helsinki Midnight Run paidan (joka on tämä vuonna ihanan lohenpunainen), kenkiin kiinnitettävän sirun sekä  rannekkeen. Juoksuvarusteitani täydensin Socin pannalla sekä Niken ihanalla käsivarsikotelolla. Sävyjen puolesta ne eivät ole ihan matchy-matchy, mutta kun jamista on saanut vaikutteita kaikenlaisten värien sotkemiseen yhtäaikaa niin en voinut vastustaa kiusausta. Mitäs tykkäätte?





Muutamasta epäilyksen hetkestä huolimatta tiedän ja uskon kuitenkin siihen, että maaliin asti pääsen. Kuten Laurakin on mulle monesti hokenut: "Kun luulet ettet jaksa niin sulje silmäsi hetkeksi - oletko oikeasti väsynyt? Sä jaksat kyllä vielä!" Vaikka kympin lenkki on todella haastava niin sen kyllä aion suorittaa tulevana lauantaina. Vaikka nelinkontin!

PS. Onko muita Helsinki Midnight Runiin tulijoita? Juoksijoita tai kannustajia? Mielelläni hengailisin samanhenkisessä porukassa ennen lähtöä tai vaikka maaliintulon jälkeen :) Omat kommentit, fiilikset ja vinkit  ovat myös tervetulleita täällä bloginkin puolella!

lauantai 23. elokuuta 2014

Lenkkipolulla

Tällä viikolla mulla on ollut vähän töitä ja vapaa-aikaakin siis tavallista enemmän. Kaikkea on tullut puuhattua ja etenkin valmistauduttua Midnight Runia varten. Tämän viikon treenit ovatkin koostuneet siis BodyJameista (joita ei jätetä mistään syystä välistä) ja lenkeistä. Joko ulkoilmassa tai sisätiloissa. Ulkona kun on tullut vettä viimeisen viikon aikana koko kesän sateiden verran.

Tämä lauantai alkoi totuttuun tapaan BodyJamilla ja jatkunee juoksulenkillä nyt kun ilmakin kirkastui :) Miten teidän viikonloppu on alkanut? Millaisia suunnitelmia on? Oliko joku eilen tai onko joku tänään menossa irrottelemaan sokkaa Cheekin tahtiin?

Pää on sen verran tyhjä ettei tähän postaukseen tule enempää tekstiä, muutamia kuvia kuitenkin ajattelin lenkkipolkuni varrelta laittaa tähän. Itse tykkään kovasti käydä lenkillä näissä maisemissa!







maanantai 18. elokuuta 2014

Sokeriton & keittämättä valmis hillo?!

Törmäsin viikonloppuna Ruokala-sivuston artikkeliin hillosta, joka sopii kuin nakutettu turhia sokereita karttavalle. Kyseessä on siis raakahillo, jota ei keitetä ollenkaan! Hillomaisuus saadaan aikaan milläs muullakaan kuin chiasiemenillä. Vaikken itse en ole vielä ehtinyt kokeilla kyseistä hilloa, ajattelin jakaa reseptin muidenkin iloksi täällä:

4 rkl chiasiemeniä
1 dl vettä
1 l mustikoita tai muita marjoja
2 rkl kookosnektaria tai agavesiirappia
Soseuta liotetut chiasiemenet, miltein kaikki marjat ja makeutusaine tehosekoittimella. Lisää mukaan kokonaiset marjat ja anna hyytyä jääkaapissa tunnin verran.

Alkuperäinen resepti täältä!

Niin helpolta kuulostava resepti, että sitä on pakko päästä kokeilemaan. Onneksi myös pakastemarjat sopivat tuohon hilloon eli jos en ehdi marjoja keräämään tänä vuonna niin pakastealtaasta niitä saa helposti poimittua. Mikä parasta: ihan ympäri vuoden. Ja kotimaista tottakai! Nyt lähden jatkamaan iltapäivääni omenateatterilla. Oman pihan omenoista tulee parasta hilloa. Tähän hilloon tuleekin sitä pahaa valkoista sokeria huijui!! ;)


Virallisena jätejoonaksena toimii Omar. Miten koiralle voi maistua kaikki mikä lattialle tippuu? Omenankuoret ja viinirypäleet ovat viimeisin "löytö" tuon karvapallon ruokalistalla...


perjantai 15. elokuuta 2014

Viikontaita odotellessa

Viikontai on siis käännetty lapsiminän kielestä: viikonloppu. Kuinka moni ehti arvata? Tajusin tänä aamuna, että hitsin vitsi sentään en ole tänne blogin ouolelle postannut yhtään mitään viikkoon. En ole muutenkaan oleillut läppärin ääressä paljoa. Oon ollut niin jumittunut maratoniin, nimittäin tiiliskirjamaratoniin. Mulla on pari vuotta maannut hyllyssä muutama paksu romaani, joita en ole kertaakaan ehtinyt lukea läpi. Kun yliopistolla lukee lukuvuodet putkeen paksuja opuksia, niin hirveästi ei jää enää lukuintoa jäljelle edes fiktiolle. Mun piti itse asiassa lukea jo noi kyseiset kirjat heti kesän alussa, mutta tarvittiin pari kuukautta ennen kuin jaksoin edes nostaa nuo kirjat kirjahyllystä. Itse asiassa nytkin sen vaati outo siivousvimma kun hienosäätelin huoneen järjestystä.

Romaaneihin uppoutuminen ei kuitenkaan ole estänyt treenaamista. Keskiviikkona tunnuin pääsevän oikein kunnolla treeniarjen makuun kun ihana BodyJam ohjaajamme palasi lomalta ja kuukauden tauon jälkeen saatiin kunnon bileet pystyyn! Midnight Runia varten on myös tullut harjoiteltua. Eilenkin tein päälle kuuden kilometrin lenkin ja sain jopa parannettua aikaani edelliseen verrattuna. Oon todella tyytyväinen, vaikka matkaani hidastikin erittäin kipeät penikat. Illalla tulikin kokeiltua kylmägeeliä ensimmäistä kertaa ikinä. Voi sitä ihmettelyn määrää kun istuin sohvalla ja tuijottelin jalkojani, joiden sietämättömän keveää olotilaa on mahdotonta kuvailla!


Eilen posti toi tullessaan mulle ihanan yllätyksen Midnight Run lähtötodistuksen muodossa! Tätä luetaankin muutamat seuraavat viikot itse "koetukseen" asti oikein tarkkaavaisesti. Kuinka moni on muuten lähdössä tuonne juoksemaan? Onko joku tulossa mukaan kannustamaan? :)

Entä miltä viikonloppusuunnitelmanne näyttävät? Mulla ei tällä hetkellä päähän mahdu muuta kuin että yksi tiiliskivi on saatava luettua loppuun, mutta ehkä mäkin keksin jotain muutakin tekemistä. Ainakin aion kokkailla omista kesäkurpitsoista jotakin hyvää. Mun kurpitsat kun ovat alkaneet tuottaa sen verran vihreitä pötkylöitä, että saan syötyä niitä itse aivan tarpeeksi ja niitä riittää myös muille jaettavaksi. On myös todella kivaa nähdä, että tavalliset kurpitsatkin ovat alkaneet kasvaa. Melkein jo odotan syksyä!

Muutama kurpitsa... Ne valtaa tilaa yllättävän paljon!

"Onpas ne isoja!" tokaisi kaveri. Ai mun mielestä ne on vielä aika pieniä... :'D

lauantai 9. elokuuta 2014

Jalkojentappoviikko

Tällä viikolla mua on päässyt puremaan treenikärpänen oikein kunnolla. Otsikosta voittekin päätellä, että enimmäkseen alakroppaa on tällä viikolla tullut harjoitettua. Tiistaina päätin viisaana tehdä kävely-hölkkä-juoksulenkin keskellä kirkasta ja erittäin paahteista päivää, tulipa samalla hikoiltua ekstraa. Ilta kului salilla kokovartalotreeniä tehden.

Viikon treenien kohokohta - ja samalla takuuvarma jalkojen jumittaja ja miltein kuolema - oli porrastreeni. Lauran ehdotuksesta lähdin kokeilemaan tuota treeniä ensimmäistä kertaa ikinä. Ehdin jo lämmittelyn aikana moneen kertaan manaamaan itseni alimpaan maanrakoon. Mutta MidNightRun kun alkaa lähestyä uhkaavasti niin kaikkeen mahdolliseen olen valmis suostumaan, että saan itseni mieleiseeni kisakuntoon. Perusteellisen lämmittelyn ja kevyen venyttelyn jälkeen aloitettiin itse treeni, joka oli sinänsä lyhyt mutta sitäkin tehokkaampi. Juostiin portaat ylös yhteensä kymmenen kertaa. Tämä tehtiin kahdessa osiossa eli viisi kertaa aluksi ja pienen tauon jälkeen toiset viisi.

Tykkään vetää treenejä täysiä, välillä verenmakukin suussa. Keskiviikkoiselle porrastreenille on kuitenkin sen intensiteetissä vaikea löytää vertaistaan mun treenihistoriassa. Ehkäpä kerran on treenin aikana ollut samanlainen olo, tämäkin kerran viime vuoden kesällä kun kokeiltiin yhdessä Lauran kanssa WODia. Pariin otteeseen jouduin portaiden yläpäässä (koska kesken juoksuahan ei lopeteta) sanomaan Lauralle, että nyt pikku breikki ja tuijotin muutaman ylimääräisen sekuntin hyvin kiinteästi tiettyä pistettä etten vain olisi oksentanut. Olotila näkyi naamasta varmaan, koska pariin otteeseen Laura sanoikin mulle että ota nyt vähän rennosti. Sitten tää lähtee pinkomaan portaita ylös niin kuka nyt siinä voi sitten levätä?! Että perään vaan!

Kymmenen porrasvedon jälkeen olo oli kuitenkin aika euforinen. Mä tein sen! Ja selvisin vielä hengissä! Sain samalla muutaman hyvän vinkin MidNightin juoksemiseen tai lähinnä siihen valmistautumiseen: mun täytyy keskittyä enemmän keskikropan koossa pitämiseen ja hengitystekniikkaani.

Jos siis haluatte kunnolla haastetta omiin treeneihinne niin suosittelen kokeilemaan tätä. Seuraavana päivänä voi olla hyvä idea päästä hieman liikuttamaan jalkojaan esimerkiksi spinningissä, mutta sen jälkeinen zumba voi olla hyvä jättää välistä. Ellei päänne satu olemaan yhtä kova kuin allekirjoittaneella heh... :D

Hyviä viikonloppuja kaikille!

maanantai 4. elokuuta 2014

Kesäjuoma

Kyllä voi sanoa että kerrankin Suomessa on kunnon kesä! Kuumaa ja aurinkoista. Ei haittaa ollenkaan etten tänä vuonna lähtenyt Lontoota etelämmäksi lomalle. Tarvitsee vain sulkea silmät ja voi hyvinkin luulla olevansa Kreikan lämmössä. Helsinki MidnightRuniin valmistautuminen sujuu hyvin näin ihanan aurinkoisessa ilmassa. Tämän päiväinen kävely/hölkkä/juoksulenkkini vaihtui tosin nurmikon leikkaamiseen. Tunnin mittaisen session aikana hikoilin varmaankin kaikki kuona-aineet pois kropasta. Sen verran paljon tuntui soijaa pukkaavan. Aluksi olin ajatellut lähteväni vielä lenkille, mutta arvatkaa vaan oliko mieli sama kun lopetin nurmikon trimmaamisen litimärkänä hiestä?

Viileän suihkun kautta kipitin takapihan terassille juomaan mun tämän kesän ehdottomaksi hitiksi muodostunutta juomaa. Niin virkistävää ja niin kuplivaa...


... Ja niin helppoa! Tähän juomaan tarvitaan vain kaksi ainesosaa: appelsiinimehua ja vichyä. Fifty fifty suhteella niin isoon tai pieneen lasiin kuin tekee mieli. Olin ajatellut pakastaa viinirypäleitä ja laittaa ne illalla juomaa viilentämään, mutta tietenkin unohdin ostaa niitä. Itsepoimitut ja pakastetut mustikat saivat toimittaa jäisten rypäleiden virkaa tällä kertaa. Niistä tuli juoman loppua kohden ihanan pehmeitä ja niitä olikin lopussa kiva lusikoida suuhunsa.


Kokeilkaa tätä kesäjuomaa tai tehkää siitä oma versionne! :)
Takuuvarma viilentäjä ja janon sammuttaja kuinka tahansa kuumalla ilmalla.