maanantai 29. huhtikuuta 2013

Sohvaperunoitumista & seinäkiipeilyä

Ajattelin tehdä tälläisen pienehkön postauksen sellaisesta asiasta että: Elämä alkaa voittaa jälleen! Hieman yskä vielä häiritsee, mutta pahin on ohi (toivottavasti, koputan päätä varmuuden vuoksi ;D). Tänään oli ensimmäinen päivä töissä miltein puoleentoista viikkoon. Tuli todistettua että voima katoaa yllättävän nopeasti kropasta. Loppupäivän olenkin ottanut rennosti sohvalla maaten ja glögiä(!!??) juoden.

Venyttelin äsken koko kroppaa tunnin verran. Tai pikemminkin yritin... Ei veny eikä vanu omasta mielestäni kunnolla! Toisaalta puolitoista viikkoa olen vain maannut sohvalla telkkua tuijottaen ja välillä neuloen joten eipä tuo ole ihme. Onneksi mikään lihas ei ollut kuitenkaan kipeytynyt pakkolevosta. Mutta osaisiko joku selittää miten mä olen oikein onnistunut venäyttämään pakaralihakseni yskiessäni?! Koomista kun pitää takamuksesta pidellä kiinni kun oikein kovaa yskii.

Miltein kahden viikon fyysinen pakkolepo on kyllä ollut psyykkistä seinilläkiipeilyä. Miten vaikeata rentoutuminen ja lepääminen voi oikeasti olla? Vaikka kuinka yritin sohvalla maata ja heittää aivot narikkaan leffoja tuijotellen,on mulla pääkoppa sauhunnut: "Nyt siellä menee tää jumppa, nyt toi, ei jaksaisi maata, syönpäs vähän suklaata...". Ensimmäiset päivät oli aivan täyttä tuskaa, mutta sen jälkeen olo alkoi hieman turtua.

Ok who am I kidding..? Täyttä tuskaa se siltikin oli hitto vie! :D
Nyt pitäisi vain yrittää pikkuhiljaa päästä takaisin treenirytmiin...
Mikä on todennäköisesti helppoa kun ei ole tota kouluakaan enää jiiiihaaaa!


keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

How did I become Me?

Eilen oli kevään viimeinen tentti eli yliopisto on tältä lukukaudelta ohi jihuu! Stressaaminen on poissa päiväjärjestyksestä muutaman kuukauden ajan. Kipeänä oleminen kuitenkin jatkuu. Yskä pitää hereillä ja kuumeinen olo saa välillä miltein itkemään väsymyksestä ja toisena nauramaan mitä tyhmimmille jutuille.  Nukkumisen lisäksi olen ehtinyt hyvin rentoutumaan tuijottamalla aivot narikkaan- leffoja ja  tietenkin lukemalla blogeja. Parissa hyvässä treeniblogissa juuri ollut mielenkiintoisia postauksia treenimotivaatiosta. Niitä lueskellessani päätin, että olisi ehkä mukava kirjoittaa miten minä löysin treenin, sillä se ei ole kovinkaan vanha "juttu"!

Jos saisin mahdollisuuden kertoa nuorelle minälleni, että isona (eääh en mä nyt ihan oikeasti vielä ole kasvanut isoksi...) susta tulee himotreenaaja, saisin todennäköisesti aikaan aikamoisen räkänaurun päin naamaa. En koskaan sinänsä harrastanut mitään liikuntaa, ellei paria pesäpalloleiriä lasketa. Ala-asteikäisenä liikuntatunnit olivat kuitenkin hauskoja, koska niitä ei pitänyt sinänsä pakkopullana. Asiaa todennäköisesti auttoi se, että kävin noin viidenkymmenen oppilaan ala-astetta jossa jokainen tunsi jokaisen. Liikuntatunnit koulussa olivat lähinnä kaverien kanssa hauskanpitoa. Samaan kategoriaan kuului kaverien kanssa pyöräily, isän rakentamassa hyrrässä pyöriminen ja pitkin takametsiä juokseminen (pääpainona oli tosin mun "arkeologiset kaivaukset", joiden jäljiltä vieläkin löytyy kuoppia pitkin meidän metsää).

Ylä-asteelle ja lukioon siirtyessäni luokat muuttuivat isommiksi ja liikuntatunnit "kasvottomammiksi". Tässä vaiheessa huomasin itsessäni täydellisyydentavoittelijan. Vaikka inhosinkin joitakin tunteja (mm. liikuntaa), vaihtoehtona ei koskaan ollut olla yrittämättä. Se tosin ei tarkoittanut sitä, että olisin nauttinut aineesta vaan puskin tunnit läpi ajatellen että onpahan yksi tunti vähemmän tätä sontaa. Suurin osa lukiosta kului muutenkin 24/7 tiukasti omassa huoneessa opiskellen. Tuolta ajalta Vanhojen tanssit on sellainen kohokohta jota en unohda. Vaikka aluksi epäilin ja olin jättää sen välistä niin jälkeenpäin en ole katunut pätkääkään, niin mahtava kokemus se oli!

Lukion jälkeen pidin muutaman välivuoden paikallisessa kaupassa työskennellen. Voisi sanoa että sieltä tää mopo lähti käsistä ;) Työpaikan henkilökunnan ilmoitustaululle ilmestyi kolmisen vuotta sitten mainos paikallisesta kuntosalista. Kaksi kuukautta tuijotin sitä lappua ennen kuin marssin salille tekemään jäsenyyssopimuksen. Ensimmäinen vuosi kului kuntosalin puolella silloin tällöin ruuhkaisia aikoja vältellen. Opin että treenaaminen on ihan kivaa. Mitään suurta intohimoa sitä kohtaan en tuntenut, sillä olin liittynyt vain siitä syystä että halusin laihduttaa. Rymäliikuntatunteja kartoin koska "en mä voi mennä sinne itseäni nolaamaan kun en kuitenkaan osaisi ja kaikki nauraisi mulle".

Kunnon ahaa-elämys tapahtui kaksi vuotta sitten. Olin käynyt muutamalla zumbatunnilla kaverin kanssa ja olin ihmeissäni että mähän osaan?! Zumba vaihtui nopeasti spinningiin ja siitä tulikin mun ensirakkaus salilla. En ollut koskaan voinut kuvitella, että hikoileminen pyörän selässä voi olla niin hauskaa. Vaikka seuraavana päivänä jalat tuskin kantoivat ja istuminen ei onnistunut niin millään, en voinut olla menemättä seuraaville tunneille. Muistan vieläkin selvästi kun spinningohjaajani sanoi minulle, että voisin aivan hyvin mennä myös cardiotunneille koska musta näkyy että jaksan vaikka mitä! Tää oli todennäköisesti se tönäisi, jota tarvitsin tajutakseni että ainoa este treenaamisessa olen vain minä itse.

Pian tämän jälkeen mun treenikalenteri muuttui ryhmäliikuntapainotteisemmaksi. BodyPump, BodyCombat, Sh'bam, Bodyjam (<3)... Vaikka välillä mietti, että jäisikö kotiin niin koskaan en treenin jälkeen katunut salille lähtemistä. Pikkuhiljaa huomasin kuinka mun kroppa voimistui jumpissa ja punttiksellä käydessä. Tämä ja kaverien kommentit sai mut ajattelemaan eri tavalla kropastani. Miten on mahdollista, että olen missannut jotain näin ihanaa niin monta vuotta?

Toinen suuri muutos tapahtui kun viime vuoden alussa (ja jo hieman sitä ennen) aloin tutustumaan salilla samanhenkisiin kavereihin. Se enemmän kuin triplasi kaiken sen hyödyn, huvin ja hyvän mielen mitä tunneilta saan! Ryhmäliikuntatunnit muuttui päivän kohokohdiksi. Mikä olisikaan sen hauskempaa kuin päästä juttelemaan samasta asiasta innostuneiden kavereiden kanssa ja vielä kannustamaan toinen toistaan läpi tuntien, jotka tuntuu loppuvan aivan liian aikaisin?! Tiistain BodyJamia ei sanota iltadiskoksi turhaan ;) Jos mä jostain uskallan ääneen sanoa olevani itsessäni vilpittömän ylpeä on juuri se, että mä treenaan. Periksiantamatta ja itseäni varten :)

Tästä tulikin hieman pidempi postaus kuin olin alunperin ajatellut, mutta kuumeisena writer's block on täyttä utopiaa. Anteeksi siis jos kieli hieman kärsii, yritin parhaani mukaan pysyä ymmärrettävässä suomen kielessä :D

 

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Suolaista ja makiaa (kaiketi)

"Roskaruokaviikonloppuhaaste" takana kunnialla suoritettuna!  Viikonloppua kohden kuume nousi ja meni välillä vähän tuo makuaistikin pois. Herkkuttelu oli välillä aikamoista näykkimistä kun ei tiennyt söikö suolaista vai makeaa ja hetken kuluttua medium salsakastike tai jopa omenamehu poltti kurkussa ja seuraavassa hetkessä ei tehnyt mieli syödä yhtään. Onneksi välillä oli sellainen normaali olotila niin pääsi oikeasti nauttimaan herkuista. Mä olen sitä herkuttelijatyyppiä, jolla kestää ja kestää herkkujen syönti juuri sen takia että nautin jokaikisestä palasesta.


Sisko oli leiponut mulle maapähkinävoikeksejä, koska "karhusiskoa pitää helliä kun se on kipeä" <3 Ja oli muuten hyviä!


Fantaa, keksiä, peanut butter cupseja, tortillasipsejä ja jäätelöä! Syöntivauhti oli sellainen että muutamana viikonloppuna vielä varmasti syön samoista pusseista herkkuja :D

Ja lisää jäätelöä! Jäätelöä kului syntisen paljon tänä viikonloppuna, koska se oli ainoa asia joka toi mulle äänen takaisin kun harrastin flunssaisen nasaaliäänen lisäksi mykkäkoulua.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Viikonloppufiiliksiä

Ulkona alkaa olla jo aika ihana ilma. Aurinko paistaa, lumet on sulaneet ja ekat leskenlehdet on bongattu. Olin suunnitellut jo alkuviikosta asti hehkuttavani viikonlopun postauksessa koulun loppumista, treenimäärien kasvamista ja muutenkin tuota ihanaa kevään tuloa. Sen sijaan taidan kuitenkin todetta, että sanonta "three time's a charm" on totta kierolla ja ilkeällä tavalla. Alkuviikosta aloin huomata jumeja joka puolella kroppaa ja pientä yskää. Yritin koko viikon tolkuttaa itselleni, että kyseessä on tosiaan pieni yskä joka menee kyllä ohi juomalla kuumaa mehua tarpeeksi. Nyt kieleni tuhansia kertoja polttaneena taitaa olla aika myöntää ettei näin ole. Olen todellakin kolmatta kertaa kipeänä tänä vuonna (ja lisäbonuksena kuume ja korvakipu). Jos jaksaisin niin varmaan etsisin hyviä paikkoja mennä köyden jatkoksi...

Treeneistä kirjoittamisen sijaan tässä muutama kuva tämän viikonlopun "touhuista" sohvaperunoitumisen lisäksi. Vaikka olen kipeänä ja pitäisi vain maata sängyssä ja nukkua niin mä en vaan pysty siihen! :D

Mini- ja jättiläiskurpitsoiden taimia! Lisäksi mulla on kasvamassa kesäkurpitsoita, basilikaa ja rosmariinia. Kunhan saan kasvimaan kuntoon niin sinne tulee vaikka mitä muuta kivaa :)

Kahvipensaan mullat vaihdoin juuri uusiin ja samalla laitoin jo hiemat isommat taimet toisiin ruukkuihin. Siemenestä asti itse kasvatettuja nämäkin!

Tänään oli aivan pakko päästä edes pikkuisen liikkumaan, joten vein koirat pienelle lenkille. Samalla oli pakko päästä katsomaan meidän paikallista "nähtävyyttä". Lumien sulaminen sai tänä keväänä meidän alikulkutunnelin tulvimaan ja tässä kuvassa vesi on siis hieman laskenut siitä pahimmasta tilanteesta.

Tico tuijottelee entistä alikulkutunnelia, tämänhetkistä maauimalaa.

Huomenna lääkäriin ja lääkkeet kehiin!
Toivottavasti muiden viikko on kulunut mukavasti ja ilman mitään tautia :)

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Mun elämä todellakin sisältää vain treeniä ja maitorahkaa...!

Not. Viime aikoina on ollut paljon juttua fitnesshypetyksestä. Tuskin on ketään, joka ei ole kuullut Jutasta, crossfitistä tai niistä-aivan-ihanista-uusista-jumppahousuista-mitkä-löysin-superhalvalla-Stadiumista. Hehkutuksen rinnalle on alkanut tulla myös aikamoista kritiikkiä. Miksi ihmeessä toi lähettelee kuvia salaattiannoksistaan ja varsinkin niiden kalorimäärästä? Mitäs sitten jos illan treeni oli hyvä? Ja vielä kehtaa esitellä sitä kasvanutta habaansa?

Suvi ilmaisi viime viikolla blogissaan mielipiteensä asiasta erittäin hyvin. Treeniblogi on nimensä mukaisesti treeniin liittyvä, ei sinne saa mahtumaan koko elämäänsä. Vaikka usein tulee kirjoiteltua "terveellisistä" elämäntavoista ja treenaamisesta ei se tarkoita sitä, että elämässä ei ole mitään muuta. Onko tabu esitellä kovan työn tuloksia? Miksi ei saisi ilmaista kiinnostustaan nimenomaan treenaamiseen? Olen aivan täysin samaa mieltä Suvin kanssa. Eri tyylisiä blogeja löytyy pilvin pimein aina lifestylesta kokkaamiseen. Miksi? Koska on tuhansia ja taas tuhansia erilaisia lukijoita. Jos tietyn blogin sisältö ei kiinnosta, löytää varmasti erilaisen itselleen kiinnostavan. Rakentavaa kritiikkiä toki voi antaa, mutta kenenkään päivää ei paranna loskavirrat. Medialukutaito on se sana hyvät ihmiset! Sitähän paukutetaan päähän koko lukion ajan... ;)

Takaisin tän postauksen aiheeseen. Juteltiin tuossa Suvin kanssa, että tässä olisi aika hyvä haasteen paikka. Jos ihmiset luulee, ettei treenibloggaajien elämässä ole muuta kuin maitorahkaa ja ananasta niin eiköhän todisteta tuo luulo vääräksi!

Haaste:
Kuvaa viikonloppuna (lauantaina & sunnuntaina) syömäsi herkut, mätöt ja ne muut ruuat "mitkä ei kuulu treenaajan ruokavalioon" ja tee niistä maanantaina postaus blogiisi. Ja plussana muistakaa hehkuttaa näitä syömisiänne oikein kunnolla!

My whole life?!


Just kidding... ;)

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Kokovartalojumi

Nyt on enää muutama tentti jäljellä ennen kuin siirryn yliopistolta kesäloman viettoon. Maanantaina enkun kuuntelusta ulos kävellessäni olo oli yhtäkkiä niin kevyt. Ei enää paljon kouluhommia ja stressattavaa jäljellä. Kohta saa tehdä mitä haluaa, milloin vaan eikä tarvitse pariin kuukauteen uhrata ajatustakaan koululle! Mä oon siis sellaista tyyppiä, jonka on hyvin vaikea rentoutua jos olisi minkäänlaista kouluhommaa tehtävänä...

Kotiin päästyäni huomasin turhan kunnolla stressin vähenemisen. Ai mun pohkeet, ai mun takareidet, ai mun kaikki kropan lihakset päästä varpaisiin! Vaikka tässä viimeisessä periodissa on ollut vähiten luentoja, olen korvannut sen ajan ja vähän lisääkin lukemalla kirjatentteihin. Nyt kun koulujutut ei enää niin paljoa pyöri mun mielessä, niin huomaan kehitelleeni aikamoisen kokovartalojumin itselleni. Venyttelyllä, piikkimatolla ja tennispallolla hieromalla olen saanut pidettyä sitä hieman aisoissa, mutta taitaa olla korkea aika mennä hierojalle.

Treenin merkeissä viikko on alkanut kivasti maanantain Shbam+core combolla ja tiistain spinu+core+BodyJam triplalla. Kuitenkin eilen huomasin, että hierojan luokse olisi hyvä päästä pikaiseen kun jumissa olevat lihakset estävät täysien tehojen saamisen irti treeneistä. Spinussa takareidet saivat kahta kovemman treenin kun etureidet eivät halunneet suostua yhteistyöhön. BodyJamissakin tehot olivat selkeästi tavallista alhaisemmat. Fiilikset kuitenkin olivat aivan yhtä katossa kuin yleensä! Viime viikolla ostamani Niken caprit olivat aivan yhtä ihanat kuin jamikaverit olivat sanoneet ja monilla mukana olleet valohanskat nostivat iltadiskon jälleen aivan uusiin sfääreihin :) Testissä olivat myös (korkokenkien) geelipäkiätyynyt. Naurakaa vain, mutta ne todellakin auttoivat estämään jalkoja väsymästä. Kannattaa kokeilla niin tiedätte mistä puhun!

Tänään piti olla BodyCombat, mutta kun päivän aikana ilmeni toinen stressin vähenemisen sivuvaikutus (raastinrautakurkku, yskä ja veltto olo) niin jäin kotiin lepäilemään. Voipi olla, että ilman kaverin käskyä pysyä kotona olisin mennytkin kokeilemaan onneani.. Kröhöm... Ilta on kulunut peiton alla tenttiin lukiessa (miten ihmeessä tää lukeminen jäi vikaan päivään?) panadolia popsien ja kuumaa teetä juoden. Nesteytys on ainakin ollut kohdillaan! Toivottavasti tää menisi nopeasti ohi (huomisen aikana mielellään) niin pääsisi takaisin normaaliin treenirytmiin. Personal trainerin kanssa ollaan jo suunniteltu uutta treeniohjelmaa... :)


Hyvää viikonjatkoa! Toivottavasti teillä ei ole samanlaista olotilaa kuin mulla :D

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Kirkasta ja diskovaloja

Olin aivan varma, että mieli kevenisi ainakin tuhatkertaisesti kun kevään kaksi viimeistä tärkeää tenttiä (perjantaina ja eilen) olisi ohi. Vielä on hieman vaiheessa se mielen keveneminen. Onko ne tentit nyt siis ihan oikeasti ohi...? Muutama kurssitentti mulla on vielä edessä, mutta that's it! :) Ja mikä olisikaan ollut ihanampaa kuin päästä juhlistamaan sitä salin puolelle?! Lauran kanssa suunnistettiin illalla salille jamittamaan hanskojen kera <3




Tänään piti mennä tekemään salin puolelle pikainen treeni, mutta kun huomasin ryhmäliikuntatilan olevan tyhjä niin sinne jäin. Miltein pari tuntia lipsahti BodyJamin ja BodyPumpin seurassa...




Tässä muutama videon pätkä. Ensimmäisiä itse otettuja! 
Huomaa, että esiintymistaidossa on vielä hiomista... :D


video
video
video

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Ei nyt mennyt aivan putkeen...

Englannin kielen koe siis! Sain jo viime vuoden puolella idean, että voisin yrittää korvata englannin kurssin tentillä. Eipä tarvitsisi istua tunneilla. Viime vuoden kokeen onnistuneesti missasin aivan kokonaan, joten tänä vuonna olin tarkkana ja ilmoittauduin ajoissa. Kyseinen koe on kolmiosainen: luetun ymmärtäminen & kirjoittaminen, kuullun ymmärtäminen ja haastattelu. Tänään oli Kielikeskuksella tuo ensimmäinen osio. Jännitti aivan hirveästi jo sinne mennessä, mutta elättelin toiveita läpäisemisestä kuitenkin. Siinä vaiheessa kun sain paperin eteeni mieli laski maahan kahdesta syystä a) jännitys sumutti tehokkaasti ajatukset ja b) koe oli todella vaikea. Kaksi ja puoli tuntia eli koko koeajan istuin persus liimattuna penkkiin ja ahersin. Pitemmittä puheitta olen melko varma, että penkin alle taisi mennä. Maanantaina menen kuitenkin kuunteluun kokeilemaan onneani. Eipä kyllä ole kovin positiivinen mieli.

Päivä olisi varmasti aivan pipareina ellen olisi ennen koetta ehtinyt mennä pienelle shoppausreissulle! Mukaan tarttui vähän ostoslistalla olevaa ja vähän sellaista mitä siellä ei ollutkaan... Tottakai tarpeellista kaikki kuitenkin ;)


Olen jo pitkään kuolannut salikaverillani olevia Niken capreja (kuva ylhäällä). Tänään kun vihdoin ja viimein pitkästä aikaa Stadiumiin "eksyin", niin sormet alkoivat heti hypistellä noita capreja ja pakkohan ne oli saada mukaan. Keräsin mukaani myös pari uutta Niken hikinauhaa ranteisiin ja hiuksiin. Pinkki näyttää olevan tämän päivän väri... Silmiin sattui sopivasti myös kauan etsimäni nystyräpallo. Tennispallo on toiminut hyvin etenkin pohkeiden hieronnassa, saa nähdä toimiiko tämä pallo vielä paremmin. Tässä vaiheessa päätin poistua kaupasta laput silmillä. Kiusauksia olisi löytynyt lisää vaikka kuinka paljon!






Ruohonjuuresta kävin hakemassa "lisäravinteita". Sisäänkäynnin kohdalla huomasin, että opiskelijat saavat tiistaisin -10% alennuksen tuotteista! Ou nou ihan väärän päivän valitsin ostosreissulle, mutta muistanpa tulevaisuudessa tuon. Viime käyntikerrastani oli putiikkia uudistettu ja uusia tuotteita ilmestynyt hyllyille. Hypistelin tavaroita ja jopa haistoin kylmäpuristettua kookosöljyä. Jep haistoin, en maistanut. En ole koskaan voinut sietää kookoksen makua missään muodossa. Ajattelin kuitenkin rohkeasti kokeilla uutta kun kylmäpuristettua kookosöljyä on monessa paikassa kehuttu paljon, mutta tulos oli aika ennalta arvattava: Iskin yökkien purnukan paikalleen ja kipitin nopeasti pakoon. Ei vain ole mun makuun!


Mun palautusjuoman kaakaojauhepussi alkoi olla jo aika tyhjä, joten nappasin sitä mukaan isoimman pussin mitä löysin. Vähän aikaa eri proteiinijauheita tutkittuani heitin ostoskoriin mukaan myös hamppuproteiinin. Lisään sitä palautusjuoman joukkoon proteiinipitoisuutta lisäämään. Tarjouksessa oleva chlorellajauhe löysi tiensä toisten pussien seuraksi. En ole käyttänyt chlorellaa sen jälkeen kun olin kipeänä, mutta nyt ajattelin aloittaa uudestaan. Aivan ihana kropan puhdistaja ja energisyyden lisääjä :)

Ihan vain selkeyttääkseni, en ole mikään superfood-fanaatikko vaan ihan tavallinen utealias treenaaja. En voi sietää keinotekoisten palkkarien makua ja suoraan sanottuna mun vatsa ei tykkää ollenkaan hyvää niistä. Siksipä siis kokeilen hieman luonnonmukaisempaa linjaa. Tässä muutamia linkkejä jos olette kiinnostuneita kyseisistä tuotteista: Chlorella, Hamppu ja Kaakao.

PS. Jos alatte käyttämään chlorellaa tai muita leväjauheita niin pussien ohjeisiin ei kannata uskoa. Esimerkiksi muutama chlorellatabletti tai teelusikka chlorellajauhetta päivässä ei tuo huomattavia muutoksia. Chlorellaa tarvitsee syödä viitisen grammaa (ruokalusikallinen) päivässä, jotta huomaa eroa. Varoituksen sanana kuitenkin että älkää missään nimessä aloittako suoraan ruokalusikallisella, vaan kasvattakaa alle teelusikasta annosta pikkuhiljaa! Muuten tiedossa on aivan liian pikainen detox-kuuri...

Kaakaojauhetta, hamppuproteiinia ja chlorellaa

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Vääränlaista staattista pitoa

Eilen salilla tuli jälleen kerran tieteellisesti todistettua että staattiseen pitoon tulee keskittyä, jos haluaa kehittää lihaksiaan eikä rikkoa kroppaansa. Otsikko ei kuitenkaan liity eiliseen treeniin tai hooveriin yleensä. Oon jo tässä noin kuukauden ajan ihmetellyt, että mikä ihme siinä on kun iltaa kohden tulee joka päivä päänsärkyä. Varsinkin tällä viikolla jo iltapäivällä on alkanut aikamoinen tykytys päässä. Tänään vihdoin ja viimein minä nokkelana tyttönä tajusin että kappas taitaakin johtua tentteihin lukemisesta. Juuri nyt on meneillään yliopiston viimeinen periodi ja olen lukenut tentteihin miltein 24/7 mitä epäergonomisimmissa asennoissa (kröhöm parin kirjan kohdalla myös nukkunut).

Itse näyttäen taidan oppia aina kantapään kautta, että kirjan lukemista tulisi tauottaa jotta voi venytellä välissä ja hieman liikkua. Vatsallaan tai kyljellään lukeminen eivät saisi edes juolahtaa mieleen ja jotenkin 90% ajasta luen jommassa kummassa asennossa. Hyi minä! :D Fysioterapeutti on antanut asiasta risuja ja sanonut että paras asento lukea olisi silmien korkeudella oleva kirja. Aivan kuten siis tietokoneen ruutua tuijottaessa ei katso liian alas tai ylös.

Onneksi pääsin tänään omanlaiseeni "hierontaan" eli BodyCombatiin. Kun jo kerran pääsin viime viikolla käymään tykittämässä tätä uutta settiä, niin oli jo pieniä muistikuvia koreosta ja pääsin hakemaan kunnolla tehoja tästä kerrasta. Ja niitähän irtosi! Voi sitä hien määrää tunnin jälkeen. Ja ennen kaikkea voi sitä pyörrytyksen määrää kun selkä sai liikettä ja osa jumeista avautui... Jaksaapahan taas pinnistää vielä muutaman viikon ennen lomaa jei! :)

Onko muilla samanlaisia ongelmia koulun/töiden ergonomisten asentojen kanssa? Miten te hoidatte niitä?


Näihin fiiliksiin ei ole enää kauan aikaa! :)

tiistai 9. huhtikuuta 2013

No excuses!



Jokaisella on niitä "inhokkeja" salilla syystä tai toisesta. Mun tämän hetkinen inhokki number one on staattinen pito. Yritän aina vältellä sitä viimeiseen asti (mikä tarkoittaa sitä että se yleensä jää "vahingossa" pois treenatessa). Mun tekosyitä tähän on, että se sattuu olkapäihin, jumittaa hartiat, sattuu selkään, saa pohkeet pistelemään, ei näytä hienolta kun kroppa tärisee kuin tehosekoitin...

Tänään päätin kuitenkin jättää tekosyyt ja ottaa itseäni niskasta kiinni. Tuplatiistaina mulla on Cardio Spinningin ja BodyJamin välissä sopivasti aikaa tehokkaalle vartin treenille ennen kuin käyn suihkussa, vaihdan vaatteet ja tankkaan iltadiskoa varten. Monena tiistaina oon nyt tehnyt pakaratreeniä, mutta tänään vaihdoin sen staattiseen pitoon.

Tälläistä settiä tänään siis:
Hoover 1 min + 30 s
Lähde

 Sivulankku oikea puoli 30 s, vasen puoli 30 s


"Staattinen pito" selkälihaksille 1 min + 30 s

Lantion nosto/silta 1 min + 30 s
Lähde

Tuota sarjaa tein kolme kertaa, viimeisellä kerralla 5 painolla.

Täytyy todeta etten ollut ollenkaan tyytyväinen settiin. Rakastan sitä onnistumisen tunnetta salilla kun jaksan nostaa vielä muutaman kerran painoja tai tehdä vielä muutaman toiston lisää. Tämän treenin tuloksen voi kiteyttää näihin muutamaan sanaan: face plant, hervoton tärinä ja verisuonten liiallinen pullistuminen. Olo oli kuin raihnaisella vanhuksella :(

Toisaalta pohjalta ainoa suunta on ylöspäin... Nyt taisin hermostua sen verran kunnolla, että otan tämän setin käyttöön ainakin kerran viikossa! Voi olla että täytyy haastaa salikaveri mukaan että varmasti pysyn lupauksessani! :D

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Uusi treeniviikko alkaa pian

Viikonloppu hurahti ohi tuosta vain. Aivan äsken oli vasta perjantai!? Koko viikko on muutenkin mennyt nopeasti kiireiden keskellä ja sama pätee pariin viimeiseen päivään. Stressitaso laski perjantaina tentin tehtyäni, mutta vasta tänä aamuna sain nukuttua kunnon unet. Eilisen kuuden tunnin työpäivä ja kaksi tuntia salilla meni odotettua paremmin. Hyperaktiivisuus taisi tosin johtua väsymyksestä :D

Alla kuva tämän viikon treeneistä Heiaheiasta kopioituna. Yhteensä kahdeksan tunnin pituinen treeniviikko. Tällä viikolla salin puolelle en eksynyt kertaakaan, joten ensi viikolla aion "kompensoida" tuota. Enää vain parisen viikkoa kun koulukiireet ja -stressi ei enää häiritse mun keskittymistä. Ja kun tulisi tuo kevät/kesä niin pääsisi pyöräilemään joka päivä! Räntäsade ulkona ei kyllä tällä hetkellä paljoa kannusta.




Aivan pakko päästä hehkuttamaan vielä täällä blogin puolella näitä kun tekisi mieli hyppiä riemusta ympäriinsä koko ajan!


TADAA!!



Viime kuussa siis juhlistimme jamiohjaajamme synttäreitä laululla, poskiin piirretyillä sydämillä ja kortilla. Tällä viikolla vihdoin ja viimein tilaamamme synttärilahja saapui. Kyseessä ovat siis ravehanskat. Ohjaajamme oli jo pitkään huokaillut kyseisten hasnkojen perään ja nyt toive toteutui! Jottei olo olisi yksinäinen niin hanskoja tilattiin "muutama" ylimääräinen pari (todennäköisesti hanskoja tullaan tilaamaan lisää suuren suosion ansiosta).

Eilen jamitunnin viimeisen biisin aikana hanskat pääsivät tulikokeeseen ja läpäisivät sen oikein kirkkaasti! Vaikka ryhmäliikuntasalissa olikin valoisaa, oli näky mahtava. Diskomme taisi nousta juuri uudelle tasolle :) Kuuden moden hanskoista (sykkiviä värejä, liukuväriä...) riittää piristystä pitkäksi aikaa. Ollaankin jo porukalla suunniteltu pimennysverhoja valoisaksi ajaksi salille, jotta saadaan kaikki ilo irti näistä ihanuuksista!

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Oloja

Keskiviikkoisen BodyCombatin jälkeen olin aivan varma että olisin parina seuraavana päivänä niin kipeänä ja jumia täynnä. Kaveri heitti että ensi kerralla kovempaa jos nyt tällä kerralla ei kroppaan koske. Ilman muuta ensi kerralla tehdään lujempaa ;) Noh kroppa ei sinänsä ollut jumissa, mutta eilen ja tänään duunissa ollessani huomasin että aika arka on. Jyskyttävä päänsärky kertookin, että keskiviikon hypyt, potkut ja iskut itseasiassa aukoi kivasti lihasten solmuja. Etenkin yläselän alueella. Taidan mä silti haluta mennä hierontaan kunhan koulu loppuu tossa parin viikon kuluttua.

Fitness is a battle a massage?!

Tämä päivän "treeni" koostuu tunnin tai parin venyttelystä. Tarkoituksena olisi käydä kropan eri lihaksia huolella läpi päästä varpaisiin. Kevyttä ohjelmaa, jotta lihakset palautuisi keskiviikosta. Kotona venytellessäni katson usein samalla televisiota, joten voi olla että venyttely venähtää hieman. Vaikka ei se pahitteeksi ole! Jospa saisi energiaa huomiselle ex-vapaalle aamulle (milloin sitä oppisi sanomaan töille ei?), jonka jälkeen suuntaankin salille pariksi tunniksi. Illalla ehkäpä rokkaamaan hieman pidemmäksi aikaa.

Ihanaa viikonloppua kaikille! :)

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

What a Feeling!

Pitkän odottelun jälkeen pääsin tänään testaamaan uusimman BodyCombatin. Kuukauden tauko on tuntunut ikuisuudelta... Varsinkin kun salikavereilta oli saanut kuulla minkälaista settiä on tiedossa. Hieman kauhistutti kun tätä BodyCombat 55 sanottiin todella alakroppapainotteiseksi (olemattomat jalkaholvit väsyttää mun jalat tosi nopeasti pomppiessa).

Tässä biisilista:


Mielestäni aivan erilainen kuin viime ohjelmassa, mutta toimii (Call me mayben olisi voinut jättää pois!). We speak no americano tuntuu jakavan mielipiteet jyrkästi puolesta tai vastaan, itselleni kolahti hyvin.

Ja totta tosiaan alakroppapainotteinen ohjelma. Joustot, hyppypolvet, sivupotkut hypyillä jne takasivat kunnon poltteen pakaroista alaspäin. Kannatti ottaa tukevammat kengät jalkaan, ilman niitä olisi meno hyytynyt nopeasti. Uudet "kikkailut" piristivät settiä. Ennen en oo päässy tekemään sivupotkuja hypyillä tai suorat iskut eteen&sivulle comboa. Lihaskuntobiisi punnerruksineen ja vatsoineen oli erityisen rankka.


Olin odottanut etten olisi omin avuin kävellyt ulos salilta kun taukoa combatista on tosiaan ollut kuukausi. Mutta mitä vielä! Kaverin kanssa puhuttiin, että olisi voitu vetää vielä toinen tunti perään! Edes kolmen vartin tiukka coretreeni ei tappanut mua. Saa nähdä onko yhtä energinen olo huomenna... :D

Aloitin tällä viikolla "perinteisten" palkkarien sijaan juomaan omaa sekoitustani. Ainakin tällä hetkellä se vielä koostuu maidosta ja raakakaakaosta. Olen kokeillut suhteellisen monia erilaisia palautusjuomia läpi ja jokaisella on ollut sama tulos eli kakoen juuri ja juuri on mennyt alas. Tästä eteenpäin ajattelin mennä tällä kaakaolinjalla ja kotona tietenkin palautusruokaa.





Kyllä, hiukseni ovat jälleen violetit! <3 Lueskelin juuri vähän aikaa sitten vanhoja cosmoja ja yhdessä oli artikkeli treenaamiseen liittyen. Siinä todettiin sporttimimmien haluavan mahdollisimman helppohoitoiset ja luonnonmukaiset hiukset. Niinpä niin...